SiMAP – älykäs langaton lämmityksen säätöratkaisu

SiMAP OptiControl™

SiMAP Opticontrol™ -ratkaisu koostuu kiinteistöön asennettavasta langattomasta kaksisuuntaisesta mittaus- ja ohjausjärjestelmästä, jonka avulla kiinteistön sisäolosuhteet optimoidaan täysin automaattisesti. Asennus on nopeaa eikä edellytä kalliita kaapelointeja tai tiedonsiirtoverkkojen rakentamista. Järjestelmän ylläpito on edullista yli rakennuksen elinkaaren.

SiMAP EasyControl™

SiMAP EasyControl™ tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden samaan aikaan pienentää hiilijalanjälkeä, parantaa asumismukavuutta ja säästää lämmityskuluissa. SiMAP EasyControl on helpoin ja nopein tapa päivittää rakennuksen olemassa oleva lämmitysjärjestelmä älykkääksi langattomaan mittaamiseen perustuvaksi lämmityksen säätöjärjestelmäksi.

Lämmönsäätö nykyteknologialla

Lämmönsäätö nykyteknologialla

Lämmönsäätö Simapin teknologialla

Lämmönsäätö Simapin teknologialla

Usein kysytyt kysymykset

Ratkaisun soveltuvuus

Your Title Goes Here
Minkälaisiin kohteisiin ratkaisu sopii?

Ratkaisu soveltuu lähes kaikkiin sellaisiin rakennuksiin, joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Ratkaisua voidaan käyttää niin uudisrakentamisessa kuin historiallisissakin rakennuksissa. Myöskään lämmönlähde ei ole rajoite, järjestelmästä on saatavissa merkittävää hyötyä niin kaukolämmön kuin lämpöpumppujenkin kanssa.

Ratkaisulla on saavutettu erinomaisia tuloksia niin asuintaloissa kuin toimistorakennuksissa ja julkisissakin rakennuksissa.

Soveltuuko ratkaisu vesikiertoiseen lattialämmitykseen?

Vesikiertoisissa lattialämmitysjärjestelmissä on enemmän vaihtelua kuin radiaattoreihin ("lämpöpatteri") pohjautuvissa lämmitysjärjestelmissä. Mitään estettä ratkaisun käyttämisessä lattialämmityksen kanssa ei ole, mutta soveltuvuuden arviointi lattialämmityksen kanssa vaatii hiukan lisätietoja järjestelmästä. Ota yhteyttä, niin selvitetään asia sinun kohteesi kohdalta.

Meillä on vanhat valurautapatterit, voiko termostaatit asentaa niihin?

Jos radiaattoriin voi asentaa perinteisen vahapatruunatermostaatin, siihen voi asentaa älytermostaatin. Käytännössä siis aivan kaikkiin lämpöpattereihin voi asentaa älytermostaattimme. Meillä on tarjolla erilaisia sovitteita eri-ikäisiin ja eri valmistajien tekemiin patteriventtiileihin.

Miten ratkaisu suhtautuu rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin

EPBD eli Euroopan unionin rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2010/31/EU) pyrkii pienentämään rakennusten hiilijalanjälkeä. Asialla on iso merkitys kokonaispäästöihin, koska rakennusten osuus kaikesta energiankulutuksesta on 40 %. Tästä suurin osa tulee lämmityksestä.

Direktiivin joitakin vuosia sitten voimaan tullut muutos (2018/44/EU) vauhdittaa tätä tavoitetta korostamalla älykkäiden järjestelmien käyttöönottoa. Direktiivi määrittelee älykkäille järjestelmille joukon kriteereitä, joilla niitä pisteytetään (älyratkaisujen luokittelujärjestelmä, Smart Readiness Indicator, SRI). Kriteerit ovat energiansäästö, ennakoiva kunnossapito, mukavuus, helppous, käyttäjien informointi, terveys ja hyvinvointi sekä energiajoustavuus (kysyntäjousto ja energian varastointi).  

SiMAP® OptiControl© tarjoaa ratkaisun kaikkiin SRI:n kategorioihin

Ratkaisun tuomat edut

Kuinka pitkälle radio kantaa?

Rakennukset ovat radioteknisesti haastavia ympäristöjä, koska radioaallot voivat vaimentua tai jopa pysähtyä rakenteisiin. Olemme kuitenkin kehittäneet radiotekniikkamme nimenomaan tähän haastavaan ympäristöön, ja useimmiten koko kiinteistön saa katettua yhdellä esimerkiksi lämmönjakokeskukseen asennettavalla tukiasemalla.

Suuretkaan kiinteistöt eivät yleensä ole ongelmallisia. Tekniikkaamme käytetään mm. erään suuren kauppakeskuksen olosuhdemittauksissa siten, että yksi tukiasema kattaa noin 200 liiketilan mittaukset. Samoin meillä on kokemusta asuinkiinteistöasennuksesta, jossa tukiasema on yhdeksänkerroksisen elementtitalon alapuolella kerroksessa –2, autohallin alla olevassa lämmönjakokeskuksessa.

Jos kuitenkin käy niin, että kiinteistöä ei saada katettua yhdellä tukiasemalla, asennus voidaan tehdä kahdella tai jopa useammalla tukiasemalla ilman huomattavaa kustannuslisää.

 

Kestääkö asennus kauan?

Järjestelmä on erittäin helppo ja nopea asentaa. Asennuspari asentaa ratkaisun keskikokoiseen kerrostaloon noin työpäivässä, eikä lämmitystä tarvitse katkaista asennuksen ajaksi. Yksittäisessä huoneessa asennus kestää pari minuuttia, tavanomaisessa asunnossa noin viisi minuuttia.

Mitä asennuksessa tehdään?

Ratkaisussa asennetaan tukiasema kiinteistön teknisiin tiloihin tai yleisiin tiloihin. Käytännössä asennus vaatii yhden reiän poraamisen seinään ja laitteen kytkemisen pistorasiaan, ja laitteen voi asentaa hyvin monenlaisiin paikkoihin.

Tämän lisäksi kiinteistön jokaiseen radiaattoriin (lämmityspatteriin) vaihdetaan termostaatti. Vaihto ei vaadi erityistyökaluja tai -osaamista. Seinään tuleva olosuhdeanturi kiinnitetään paikalleen kaksipuolisella teipillä, joten asennus on erittäin nopea ja yksinkertainen. Asunnoissa tai muissa lämmitettävissä tiloissa ei tarvitse porata seiniä, joten asennuksesta ei synny pöly- tai meluhaittoja.

Tilaajan toiveesta usein myös lämpökuvaamme kiinteistön lämmitysjärjestelmän asennuksen yhteydessä, jotta järjestelmän mahdolliset rakenteelliset ongelmat tulevat esille.

Mitä ratkaisun käyttäminen vaatii tilan käyttäjältä?

Ratkaisun käyttäminen ei vaadi asukkaalta tai tilassa työskentelevältä välttämättä mitään toimenpiteitä. Järjestelmään on sisäänrakennettu automaattinen diagnostiikka, joten se yleensä kommunikoi myös mahdolliset ongelma- ja vikatilanteet automaattisesti kiinteistöhuollolle.

Voiko huoneisiin asettaa eri lämpötiloja?

Ratkaisun tilaaja voi valita sen, voiko tilan käyttäjä asettaa itse eri huoneiden lämpötiloja. Saatavilla on kahdenlaisia olosuhdeantureita, joista toisessa on käyttäjälle mahdollisuus asettaa lämpötilan asetuspistettä. Kiinteistön omistaja voi myös käytön aikana määrittää sen, missä rajoissa lämpötilaa voidaan säätää. Kiinteistön omistaja voi myös tarvittaessa ohjata lämpötiloja etänä, vaikka käytössä ei olisi olosuhdeantureita, jotka mahdollistavat lämpötilan asettamisen.

Asuintaloissa ratkaisu voidaan tehdä myös niin, että asukas voi säätää koko asunnon lämpötilaa kerralla. Hyvin tyypillisesti esimerkiksi rappukäytäviin ja muihin yleisiin tiloihin laitetaan pelkästään etäsäätöinen järjestelmä.

Pitääkö laitteisto ääntä?

Älytermostaateissa on pieni moottori, joka käyttää venttiiliä. Moottori toimii muutaman sekunnin jaksoissa muutaman kerran tunnissa. Moottoria ohjataan siten, että se toimii mahdollisimman äänettömästi, ja käytännössä ääni on kuultavissa vain aivan älyventtiilin vieressä, joten se ei häiritse esimerkiksi samassa huoneessa nukkumista.

Kuka omistaa laitteiston?

Laitteiston omistaa pääsääntöisesti kiinteistön omistaja.

Miten ratkaisu voi korvata verkoston tasapainotuksen?

Lämmitysverkosto joudutaan ajoittain tasapainottamaan (lämmitysverkoston perussäätö, patteriverkoston tasapainotus), koska verkostossa tapahtuu aikaa myöten jonkin verran muutoksia virtauksissa. Tasapainotuksen tavoitteena on huolehtia siitä, että jokaiselle lämpöpatterille tulee oikea määrä lämmintä kiertovettä. Hyvin tasapainotetussa rakennuksessa eri tiloissa on periaatteessa sama lämpötila silloin, kun kiertovesi virtaa vapaasti pattereissa.

 

OptiControl© kuitenkin säätää jokaista patteriventtiiliä erikseen, joten lähtökohtaisesti huoneissa on aina oikea lämpötila. Jos linajston säädöt ovat hiukan epätarkat, yksittäiseen patteriin voi tulla liian suuri virtaama, jolloin älytermostaatti rajoittaa virtausta. Tällöin kiertovettä riittää myös paremmin niihin osiin verkostoa, jossa perustilanteessa olisi liian pieni virtaama. Näin lämmitysjärjestelmä pysyy koko ajan tasapainossa.

 

Joissain tapauksissa verkosto voi olla niin epätasapainossa, että lämpöä ei yksinkertaisesti riitä johonkin osaan rakennusta. Tällöinkin OptiControl© auttaa, koska sen datan avulla voidaan yksiselitteisesti nähdä, missä lämpöpattereissa ei ole riittävästi virtaamaa. Asian korjaaminen on silloin paljon nopeampaa kuin verkoston perussäädössä, koska tarvittavia toimenpiteitä ei tarvitse määrittää työläällä laskennalla ja mittaamisella.

Montako laitetta radioverkossa voi olla?

Yhden tukiaseman radioverkossa voi olla 1000 mittalaitetta tai 500 mittaavaa ja säätävää anturia.

Isossa rakennuksessa saattaa olla yli 500 lämpöpatteria, jolloin yhden tukiaseman kapasiteettiraja tulee vastaan. Tämä ei kuitenkaan ole käytännössä ongelma, koska samassa rakennuksessa voi olla monta rinnakkaista verkkoa. Käytännössä radioverkon kapasiteetti ei rajoita sitä, minkälaisiin rakennuksiin OptiControl© voidaan asentaa.

 

Kuinka pitkälle radio kantaa?

Rakennukset ovat radioteknisesti haastavia ympäristöjä, koska radioaallot voivat vaimentua tai jopa pysähtyä rakenteisiin. Olemme kuitenkin kehittäneet radiotekniikkamme nimenomaan tähän haastavaan ympäristöön, ja useimmiten koko kiinteistön saa katettua yhdellä esimerkiksi lämmönjakokeskukseen asennettavalla tukiasemalla.

Suuretkaan kiinteistöt eivät yleensä ole ongelmallisia. Tekniikkaamme käytetään mm. erään suuren kauppakeskuksen olosuhdemittauksissa siten, että yksi tukiasema kattaa noin 200 liiketilan mittaukset. Samoin meillä on kokemusta asuinkiinteistöasennuksesta, jossa tukiasema on yhdeksänkerroksisen elementtitalon alapuolella kerroksessa –2, autohallin alla olevassa lämmönjakokeskuksessa.

Jos kuitenkin käy niin, että kiinteistöä ei saada katettua yhdellä tukiasemalla, asennus voidaan tehdä kahdella tai jopa useammalla tukiasemalla ilman huomattavaa kustannuslisää.

 

Ratkaisun asentaminen ja käyttäminen

Voiko ratkaisuun liittää muita mittauksia?

Ratkaisuun voidaan tarvittaessa liittää esimerkiksi muita sisäilman olosuhteisiin liittyviä mittauksia (esimerkiksi CO2-mittaukset) tai talotekniikkaan liittyviä mittauksia. Niitä voidaan liittää mukaan jo asennusvaiheessa tai tarvittaessa myöhemminkin tarpeen mukaan.

Miten ratkaisu säästää lämmityskuluissa?

Ratkaisu huolehtii siitä, että kussakin tilassa lämmitetään juuri sen verran kuin tarvitaan tilan pitämisessä halutussa lämpötilassa. Tämä luonnollisesti parantaa mukavuutta, mutta samalla lämmitykseen käytetään minimimäärä energiaa.

Hyvin tyypillisesti rakennuksia ja tiloja ylilämmitetään varmuuden vuoksi, jotta minkään tilan lämpötila ei putoaisi epämukavan alas. Sen lisäksi käyttäjien toiminta, vaikkapa ruuanlaitto, tuottaa lämpöä tilaan. Perinteiset lämmitysjärjestelmät eivät pysty huomioimaan tätä, jolloin osa tiloista lämpiää liikaa ja energiaa kuluu hukkaan.

Joissakin tapauksissa käytössä voi olla myös ns. kysyntäjousto, jolloin tilojen lämpötiloja muutetaan hieman energian saatavuuden ja hinnan mukaan. Tällä voidaan välttää kulutuspiikkejä, millä voidaan saavuttaa merkittävää rahallista säästöä. Käytännössä tilojen lämpötiloja ei tarvitse muuttaa kuin joitakin kymmenesosa-asteita — ihmiselle merkityksettömän vähän — huomattavien muutosten tuottamiseen energiankulutuksessa.

Tyypillisessä asuinkerrostalossa pelkkä ylilämmittämisen leikkaaminen laskee energiankulutusta noin 7–8 %. Sen lisäksi tarkasti säätävän järjestelmän avulla keskilämpötilaa voidaan yleensä laskea, koska ei tarvitse pelätä alilämmittämistä. Yhden asteen lasku lämpötilassa on noin 5 % lämmitysenergiassa, joten tyypillisessä kohteessa energiankulutuksen lasku on 12–13 %.

Miten järjestelmä vaikuttaa hiilijalanjälkeen?

Rakennusten lämmittäminen on yksi suurimmista hiilipäästöjen lähteistä koko Euroopassa. Lämpöenergian tarpeen pienentäminen pienentää automaattisesti hiilijalanjälkeä. Yleensä hiilijalanjälki pienenee enemmän kuin suhteessa lämpöenergian kulutus, koska kulutuksen vähentyessä energiantuotantoa vähennetään suuripäästöisimmästä päästä.

Myös kysyntäjouston käyttäminen on tehokas tapa vähentää hiilijalanjälkeä. Jos kaukolämmön kysyntää saadaan ohjattua siten, että kysyntäpiikit jäävät matalammiksi, kaukolämpöä voidaan tuottaa yhteistuotannossa sähkön kanssa, eikä sitä tarvitse tuottaa paljon päästöjä tuottavissa lämpövoimaloissa. Sama koskee toki myös lämpöpumppujen käyttämistä; halvemman sähkön aikaan sähkö yleensä tuotetaan vähäpäästöisemmin.

Tarkka hiilipäästöjen vähennys riippuu monesta tekijästä, mutta tässä pieni laskentaesimerkki. Keskikokoisen kerrostaloasunnon kaukolämmön kulutus on noin 15 MWh/vuosi. Jos ratkaisu säästää 12 % lämmitysenergiassa, tämä on 1,8 MWh/vuosi. Suomessa kaukolämmön keskimääräiset päästöt ovat Motivan mukaan noin 154 kgCO2/MWh, joten säästö asuntoa kohden on noin 250 kgCO2.

Vertailukohtana tälle voisi pitää esimerkiksi sitä, että edestakainen lento Helsingistä Berliiniin tuottaa hiukan yli 200 kgCO2 hiilipäästöjä.

Voiko ratkaisun liittää ilmanvaihtoon

Simapilla on tarjota uniikkia edullista ja helposti asennettavaa teknologiaa myös ilmanvaihdon mittauksiin. Ilmanvaihdolla on merkittävä rooli rakennusten energiankulutukseen, joten sen ottaminen mukaan ratkaisuun tuo huomattavia lisäetuja.

Voiko ratkaisuun liittää muita mittauksia?

Ratkaisuun voidaan tarvittaessa liittää esimerkiksi muita sisäilman olosuhteisiin liittyviä mittauksia (esimerkiksi CO2-mittaukset) tai talotekniikkaan liittyviä mittauksia. Niitä voidaan liittää mukaan jo asennusvaiheessa tai tarvittaessa myöhemminkin tarpeen mukaan.

Ratkaisun turvallisuus

none

Laitteissa ei ole mikrofoneja tai kameroita, joten niitä ei ole mahdollista käyttää asukkaan tai tilan muun käyttäjän seuraamiseen.

Valvooko tai kuunteleeko järjestelmä asukasta?

Laitteissa ei ole mikrofoneja tai kameroita, joten niitä ei ole mahdollista käyttää asukkaan tai tilan muun käyttäjän seuraamiseen.

Onko ratkaisu tietoturvallinen?

Ratkaisussa on tietoturvan kannalta kaksi hyvin olennaista osaa, langaton liikenne rakennuksen sisällä sekä pilvipalvelun tietoturva.

Langattomassa kommunikaatiossa käytämme jo sinänsä hankalasti häirittävää hajaspektriteknologiaa, ja kaikki liikenne on vahvalla symmetrisellä salauksella salattua. Internet-palveluissamme käytämme alan hyvien käytäntöjen mukaisia tietoturvaratkaisuja ja -teknologioita. Rakennuksen mittauksiin ja säätöön liittyvä tietoliikenne on aina salattua Internetissä kulkiessaan.

Kylmeneekö rakennus, jos Internet-yhteys katkeaa?

Jo rakennusmääräykset vaativat, että rakennus toimii itsenäisesti. Ratkaisussamme on useampia turvamekanismeja huolehtimassa lämmityksen toimivuudesta erilaisissa vikatilanteissa.

Rakennuksen eri tilojen lämmityksen säätö suoritetaan rakennuksessa sijaitsevassa tukiasemassa, joten Internet-yhteyden katkeaminen vaikuttaa ainoastaan tiedonkeruuseen ja ulkopuolelta tulevaan etäohjaukseen. Lämmitys toimii täysin aikaisempaan tapaan.

Jos radioliikenne syystä tai toisesta katkeaa tukiaseman ja yksittäisen termostaatin välillä, termostaatti jatkaa aikaisempaa toimintaansa. Tällöinkin tilan lämpötila pysyy paremmin hallinnassa kuin perinteisillä termostaateilla.

Ratkaisun huoltaminen

none

Laitteet käyttävät erikoisparistoja, joita ei pidä vaihtaa itse. Jos laitteiston toiminnassa on häiriöitä — esimerkiksi termostaatti ei tunnu säätävän tai olosuhdeanturi (seinäyksikkö) ei toimi oikein — ota yhteyttä huoltoon.

Kuinka usein paristot pitää vaihtaa?

Älytermostaattien odotettavissa oleva paristonvaihtoväli on noin 8–10 vuotta käytöstä riippuen. Lämpötila-anturien (seinäyksikkö) paristokesto on vielä selvästi tätä pidempi. Tilan käyttäjän ei tarvitse eikä pidä vaihtaa paristoja itse, se on kiinteistön vastuulla.

Kuinka vaihdan paristot?

Laitteet käyttävät erikoisparistoja, joita ei pidä vaihtaa itse. Jos laitteiston toiminnassa on häiriöitä — esimerkiksi termostaatti ei tunnu säätävän tai olosuhdeanturi (seinäyksikkö) ei toimi oikein — ota yhteyttä huoltoon.

Miten laitteisto korjataan?

Laitteisto on yksinkertainen asentaa ja erittäin toimintavarma. Mikäli korjaustarvetta tulee, järjestelmä itse yleensä huomaa sen ensimmäisenä, jolloin tilanteesta tulee kiinteistön ylläpitäjälle hälytys. Ongelman luonteesta riippuen korjauksen voi suorittaa joko kiinteistöhuolto tai valtuuttamamme asennusliike. Osa ongelmista voi olla korjattavissa myös etäyhteyden yli.

Tekninen tukemme auttaa mielellään löytämään helpoimman tavan ratkaista ongelmat!

Saako järjestelmään varaosia?

Järjestelmään saa varaosia, ja järjestelmää voi myös asennuksen jälkeen laajentaa.

Miten määritätte pariston keston?

Tämä on erinomainen kysymys, koska eri valmistajat määrittelevät paristokestoa hyvinkin vaihtelevilla tavoilla.

IoT-laitteen paristokeston määrittäminen ei ole aivan yksinkertaista. Laitteet tyypillisesti vievät pääosan ajasta erittäin vähän sähköä, ja sitten hetkittäin ne kuluttavat varsin paljon. Esimerkiksi älytermostaatti on suurimman osan ajasta unessa, mutta välillä se käyttää radioyhteyttä tai moottoria, jolloin sähköä kuluu sekunnin murto-osan ajan huomattavan paljon.

Kymmenen vuoden paristokestoa ei voi määritellä käyttämällä laitetta kymmenen vuotta, koska silloin käyttöön ei voisi tuoda kuin kymmenen vuotta vanhaa teknologiaa.

Me lähestymme asiaa käytännön mittausten kautta. Teemme pitkäaikaisia laboratoriomittauksia laitteillamme, minkä lisäksi esimerkiksi älytermostaatissamme on sisäänrakennettu kulutusmittaus. Tiedämme siis koko ajan kaikista asennetuista termostaateitamme, kuinka paljon ne ovat käyttöaikanaan kuluttaneet sähköä. Kulutushan voi riippua jo siitäkin, kuinka paljon yksittäisen termostaatin pitää patteriventtiiliä säätää.

 Otamme todellisten kulutusmittauksien tulokset ja paristovalmistajan antamat tiedot pariston kestosta. Olemme laskennassa konservatiivisia, joten kestoikää määrittäessämme teemme vielä laskutoimitusten jälkeen korjauksen alaspäin. Siteeraamamme käyttöiät ovat näin saatuja tuloksia.

 

Datan käyttö

none

Järjestelmä kerää lämmityksen toimintaan liittyvää teknistä tietoa. Tällaista ovat huoneiden lämpötilat, kosteudet ja ilmanpaineet, lämpöpatterien venttiilien asennot ja ololsuhteet lämpöpatterien välittömässä läheisyydessä. Lisäksi järjestelmä saattaa asennuksesta riippuen mitata ja kerätä dataa lämmitysjärjestelmästä, esimerkiksi lämmityskierrossa kulkevan veden lämpötiloja.

Mitä dataa järjestelmä kerää?

Järjestelmä kerää lämmityksen toimintaan liittyvää teknistä tietoa. Tällaista ovat huoneiden lämpötilat, kosteudet ja ilmanpaineet, lämpöpatterien venttiilien asennot ja ololsuhteet lämpöpatterien välittömässä läheisyydessä. Lisäksi järjestelmä saattaa asennuksesta riippuen mitata ja kerätä dataa lämmitysjärjestelmästä, esimerkiksi lämmityskierrossa kulkevan veden lämpötiloja.

Kuka omistaa datan? Missä sitä säilytetään?

Datan omistajuus saattaa vaihdella hiukan tapauksesta toiseen, mutta lähtökohtaisesti kiinteistön omistaja omistaa myös datan. Dataa säilytetään pilvipalvelussa EU:n alueella. Simap Oy pidättää itsellään oikeuden käyttää dataa tekniseen diagnostiikkaan ja palveluiden kehittämiseen. Simap Oy ei myy dataa edelleen, ellei asiasta ole erikseen sovittu.

Mitä data mahdollistaa?

Ratkaisu tuottaa suuren määrän dataa rakennuksen olosuhteista ja lämmitysjärjestelmän toiminnasta. Tästä datasta saadaan suoraan paljon hyödyllistä informaatiota rakennuksen ylläpitoon, esimerkiksi toimilaitteiden ongelmat voidaan nähdä datasta. Data on tietenkin arvokas työkalu myös rakennuksen arkipäivästä huolehtivilletahoille. Jos rakennuksen käyttäjä reklamoi olosuhteista, reklamaation arviointi on paljon helpompaa, kun käytettävissä on hyvää mittausdataa. 

Suuria lisähyötyjä datasta syntyy, kun dataa kertyy enemmän. Järjestelmällisesti kerätty mittausdata on ensiluokkaista materiaalia koneoppimiselle ja tekoälylle. Datasta nähdään tätä kautta kiinteistön energiavirrat ja niiden mahdolliset muutokset eri tilanteissa. Myös erilaisten parannustoimenpiteiden tehokkuutta voidaan arvioida datan avulla.

 

Data muuttuu sitä arvokkaammaksi, mitä enemmän sitä on. Samoin data on sitä arvokkaampaa, mitä useammasta rakennuksesta sitä on. Käytännössä siis data kasvaa korkoa, ja kiinteistön omistaja saa hyötyä myös vanhasta datasta. Toisaalta viime vuoden dataa ei voi tänä vuonna mitata, joten mitä aikaisemmin datan keruun aloittaa, sitä enemmän datasta saa hyötyä.

Saako järjestelmään varaosia?

Järjestelmään saa varaosia, ja järjestelmää voi myös asennuksen jälkeen laajentaa.